Lakeuksien monipuolinen luonto

Kesä 2020 toi tullessaan karavaanarit ja matkailuvaunut ihan uudella volyymillä, ja leirintäalueiden kysyntä on jopa yllättänyt palveluntarjoajat. Etelä-Pohjanmaalla leirintäalueet tarjoavat niin jokikanjonimaisemia kuin järvenrantaakin, ja niiden palveluissa, lähiseudun luontokohteissa ja lakeuksien matkailunähtävyyksissä aika kuluu mukavasti myös elo- ja syyskuussa.

Välinevuokraus on riemastuttava tapa kokeilla uusia lajeja ja välineitä. Kysyimme vinkkejä Etelä-Pohjanmaan välinevuokrausta tarjoavista yrityksistä, tässä koosteemme.

Lähdin aamupäiväiselle pyörä- ja kävelyseikkailulle Seinäjoen Joupiskan ja Kyrkösjärven maisemiin. En varautunut tähän koitokseen mitenkään erityisesti, vaan lähdin vain arkikengissä ja pitkässä takissa reppu selässäni.

Nykyihminen karkaa mieluiten sellaiseen metsään, josta on saatavilla tietoa ennakkoon. Luontokohteiden kylkiin on myös syntynyt erilaisia palveluita, jotka kruunaavat elämyksen. Tässä muutama tärppi eteläpohjalaiselle luontoretkelle.

Pohjoisen kylmänkirpeä syksyhän on tietenkin aivan omaa luokkaansa, mutta mikäli kalenteri ei anna periksi matkustaa Lappiin saakka, tai arki kaipaa väriterapiaa lyhyinä annoksina, nappaa tästä vinkkimme ruskaretkeen Etelä-Pohjanmaalla, pakkaa eväät reppuun ja suuntaa lakeuksien luontoon.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark hyväksytttiin Unescon uniikkien luontokohteiden verkostoon, ja alueen kaksi kansallispuistoa tarjoavat erilaista koettavaa lähellä toisiaan. Missä kansallispuistossa sinä kävit viimeksi? Suuntaa seuraavaksi Etelä-Pohjanmaalle.

Kuntoportaat lakeuksilla? Äkkiseltään ei uskoisi, että varsin tasaiselta vaikuttavalla Etelä-Pohjanmaalla – ei kai sitä muuten lakeudeksi kutsuttaisi – pääsee kiipeämään kuntoportaita useammassakin paikassa.

Saavumme Jalasjärven Pirunpesälle iltapäiväauringon paistaessa. Pirunpesä sijaitsee Ylivallissa Isovuoren laella, ja viimeisimmän ajopätkän aikana maisema muuttuikin huomattavasti perinteisestä pohjalaismaisemasta: laakeat pellot vaihtuivat taianomaiseen metsämaisemaan ja jopa tunturimaiseen tunnelmaan.

Loukajanvuoren näkötorni kohoaa uljaan näköisenä ajaessamme kolmostietä pitkin pilvisenä päivänä Kurikan Luovankylän peltomaisemissa suunnatessamme luontopolulle. Sää on hyvin keväinen; äsken aurinko paistoi jopa kuumasti autoon, mutta nyt ikkunalle ripsahtelee jonkin sortin räntä- tai raepisaroita.

Ajelemme Kuortaneen Lentilässä soratietä pitkin navigaattorin turvin. Jossain täällä sijaitsee Kaatialan louhosalue: avolouhos, josta vuosina 1942-1968 kerättiin maasälpää ja kvartsia, ja joka nyttemmin toimii uimapaikkana sekä sukeltajien harrastuspaikkana.