#kesä #kevät #syksy #talvi
Näe ja koe, Nähtävyydet

Kortesjärven kirkko

Kortesjärvi kuului 1700-luvulle saakka Pietarsaaren emäseurakuntaan Lappajarven kappeliseurakunnan osana. Kanssakäyminen Pietarsaaren emäseurakunnan kanssa oli hankalaa pitkien etäisyyksien ja emäseurakunnan ruotsinkielisyyden vuoksi.

Kirkolliset toimitukset, kuten esimerkiksi hautajaiset tuottivat paljon hankaluutta sen aikaisilla liikenneyhteyksillä. Tästä syystä kortesjärveläiset tunsivat Lappajärven suomenkielisen kappeliseurakunnan paremmin omakseen.

Ennen Lappajärven seurakunnan perustamista oli Kortesjärvi muutaman muun järviseudun kunnan kanssa eronnut omaksi alakappelikunnakseen, ja vuonna 1789 sai Kortesjärvi kappelioikeudet. Tästä hetkestä lasketaan Kortesjärven seurakunnan alkamisaika.

Kirkonrakentajaksi valittiin pietarsaarelainen kirkonrakentaja Jaakko (Jacob) Rijf. Hän oli itseoppinut kirvesmies, joka oli osallistunut Tukholmassa Kuninkaallisen taideakatemian siviiliarkkitehtuurin harjoituksiin, joten hän oli Suomessa ensimmäinen teoreettistakin opetusta saanut kansanmestari. Kun kirkkojen rakentaminen 1700-luvun puolenvälin jälkeen lisääntyi voimakkaasti, alkoi julkinen valta, varsinkin Kustaa III aikana, kiinnittää huomiota tähän laajaan rakentamiseen ja valvoa sitä entistä tarkemmin. Suositeltiin muun muassa luopumista erillisistä kellotapuleista. Kortesjärven kirkon rakentaminen liittyi näihin vaiheisiin, sillä vuonna 1792 valmistunut kirkko edustaa kivikirkkojen arkkitehtuuria esikuvanaan pitävän Rijfin kehittämää tyyppiä. Tyyliltään kirkko on kustavilaista uusklassismia. Kortesjärven kirkko on kahdeksankulmainen ristikirkko, jonka keskustan katto kohoaa kupuna ja sen päältä pienen jalustan varassa kohoaa monikulmainen huippuun päättyvä torni jonne sijoitettiin aluksi yksi kello. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin torniin hankittiin myös toinen, pienempi kello.

Kirkon vihkiäiset pidettiin vasta 9.3.1794, pari vuotta valmistumisen jälkeen. Syynä vihkimisjuhlan viivästymiseen lienee ollut se, että Kortesjärvellä ei ollut omaa kirkkoherraa.

Tavan mukaan kirkolle annettiin jonkin pyhimyksen nimi, ja niinpä kirkosta tehtiin karjan suojelijan ja karjaonnen tuojan, Katariinan kirkko.

Kortesjärven Kirkko on rakennettu perinteisesti itä-länsi -suuntaisesti siten, että alttari sijoittuu itäsakaraan, josta on myös erotettu kirkon sakaristo. Saarnastuoli on sijoitettu koillisenpuoleiseen nurkkaviistokseen. Kirkon pinta-ala on 423m2. Istumapaikkoja on noin 500, joista lehterillä 30. Lehteri rakennettiin vuonna 1909 urkuja varten.

Kirkon saarnastuoli on todennäköisesti kirkon rakennuttaja Jaakko Rijfin itsensä tekemä. Saarnastuolia koristavat lukuisat enkelinpäät, joista muutamia on viety museoon. Enkelinpäiden veistäjiksi on esitetty useita tekijöitä, mutta uskottavin lienee oletus, että taiteilija Eric Cainberg on ne veistänyt, sillä Cainbert oli sukua Jaakko Rijfille.