Kuninkaanpuiston reitti vie metsien ja soiden mosaiikkiin, jossa metsäiset kumpareet nousevat paikoin selvästi soiden yläpuolelle. Metsäiset kumpareet, pienet kalliot sekä suuremmat irtokivet tuovat maastoon vaihtelua. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Kuninkaanpuisto on mukavan mittainen päiväretkikohde monenlaisille retkeilijöille. Melko helpossa maastossa reitin kulkevat niin lapset kuin iäkkäämmätkin kulkijat.
Reitin alkuun
Lähtöpiste 1
Hankajärvi, Hankasen levähdysalue
Karstulantie 942, 63800 Soini
Koordinaatit: (WGS84) N62° 53.41306′ E24° 22.29022
Levähdysalueelle on tieltä 697 hyvät opasteet.
Reittikuvaus
Kuninkaanpuisto on 7,2 km mittainen jana-ympyräreitin yhdistelmä kuivahkossa kangasmaastossa. Reitti tarjoaa sopivasti vaihtelua monenlaisille retkeilijöille. Melko helpossa maastossa reitin jaksavat kulkea niin lapset kuin iäkkäämmätkin retkeilijät. Reitti on merkitty selvästi puissa olevilla sinisillä maalitäplillä. Reitti näkyy myös maastossa selvästi erottuvana urana. Risteyksissä on viitat, jotka opastavat Kokko-Valkeisen laavulle ja Hankasen levähdysalueelle. Reitillä on yksi laavu, jolla on polttopuut, ja käymälä. Laavulta ympyräreitti jatkuu Soramontun viitan suuntaan, ellei halua palata samaa reittiä kuin tulikin.
Vaativuus
Reitti on hyväpohjainen ja pääosin helppokulkuinen. Suot reitti ylittää hyväkuntoisia pitkospuita pitkin. Reitti nousee muutamalle kumpareelle ja kankailla on jokunen
notkokohta, mikä tuo reitille vaihtelevuutta.
Hyvä tietää
Reitillä pärjää kevyillä retkeilyvarusteilla ja reitti on käytössä lumettomaan aikaan. Lähtöpaikka sijaitsee kaksi järveä (Hankajärvi ja Iso-Punsa) yhdistävän joen varressa Hankakosken tuntumassa. Karstulantien toisella puolella sijaitsee leirintäalue ja kesäkioski. Leirintäalueen rannassa on pieni uimaranta. Alueella toteutetaan roskatonta retkeilyä eli jokainen retkeilijä vie roskansa pois. Matkapuhelimet kuuluvat reitillä pääsääntöisesti hyvin. Luonnonsuojelualueella lemmikit on pidettävä kytkettynä.
Soinista löytyy muitakin patikointireittejä. Kuninkaanpolun eteläiselle lähtöpisteelle on matkaa 9 km.
Ympäristö
Kuninkaanpuiston reitti vie metsän ja soiden mosaiikkiin. Metsäiset kumpareet soiden yläpuolella, pienet kalliot sekä suuremmat irtokivet tuovat mäntykangasmaastoon vaihtelua. Maastonmuodot vaikuttavat myös kasvillisuuteen, joka on karuilla kankailla niukkaa. Reitti kulkee pääosin talousmetsissä, joten joitakin hakkuiden jälkiä näkyy reitin varrella, mutta yleisilme on metsäinen. Kuninkaanpuiston reitti ylittää Ketvennevan heti reitin alkupäässä pitkospuita pitkin ja muita pieniä soita ja lampia on reitin varrella metsän kumpareiden kätkössä. Soilla on monipuolinen ja rikas lajisto. Reitin keskivaiheilla oleva Kokko-Valkeisen laavu sijaitsee järven lähellä ja rantaan pääsee polkua pitkin. Laavu on Kokkosuon tuntumassa, mutta metsäsaarekkeet kätkevät suon taakseen. Kokko-Valkeisen laavulta matkaa voi jatkaa ympyräreittinä seuraamalla Soramontun viittoja tai palaamalla takaisin Hankasen viitan suuntaan samaa reittiä kuin tulikin.
Mielenkiintoista tietoa reitistä
Mäntykankaiden metsätalouden menneisyydestä, tukkijätkien ja hevosten aikakaudelta kertovat polun varrelta löytyvät hiiltyneet kannot. Myös metsäpalot ovat jättäneet jälkensä kankaille. Reitti kulkee Metsä-Korkean harjanteen päällä tervahaudan läpi, mutta paikalla ei ole opastetaulua. Reitin ulkopuolella on hienoja soita ja useita pieniä lampia(esim. Iso Ollinlampi ja Hoikkalampi), joita halukkaat voivat tutkia maastossa. Niiden äärellä pääsee tutustumaan alueen linnustoon paremmin, sillä Kuninkaanpuiston soilla ja pikkujärvillä on rikas linnustokanta. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella. Erityisesti keväällä ja kesän pesimäaikaan linnut ovat äänessä. Alueen erämaiseen lajistoon kuuluu myös metsäpeura, josta kuitenkin näkyy merkkejä maastossa laidunmaiden muuttumisen vuoksi vähemmän kuin aiemmin.
